N°126 – Nau fa’a’ohipara’a mä’ohi ö te ha’ari

Service de la Culture et du Patrimoine (SCP) – Te pu no te ta’ere e no te faufa’a tumu

E mä’a hotu e nae’a a’e e 4 e tae i te 30 mëtera i te roa. Hö’ë ä huru e te parau ä te miro 1 & 2. E ravehia o na nö te hämani i te fare (pou, pärahira’a), te taraira’a rä’au (moiha’a täma’i, ‘ömore, ti’i,…) i ni’a iho ä rä i te mau motu ‘ö të ‘ere i te tumu rä’au rärahi. E rä’au fa’a-riro-hia ei tapu i te tahi taime. Ia täpühia, te huru ö teie rä’au toiaha, e mea hiri uri i ni’a i te hiri teateta, e mea täfetafeta-pöta’a-‘ömenemene-hia, e mea nehenehe mau ; e mea puru, ‘atä’atä i te tarai, ‘aore re’a e ‘ino i te pape.

I roto i te ‘ä’ai, e rave o Hono’ura, te ruahine ‘ai ta’ata, i te tahi nï’au nö te rutu i te ‘öfa’i pahu nö Vai’are ; E tütu’i-marü-hia te nï’au e te ‘öroe nö te tautai rama ; e ha’unehia te nï’au ei ato fare, tao’a huru rau, ‘ie va’a, fa’a-’una’una-ra’a, e ‘ahu-noa-hia ei ‘ahu ‘orira’a. E taura hau i te pa’ari te puru ha’ari firihia ; e pi’ihia « nape » nö te mau tauiha’a noa maoti e pi’ihia « ‘aha » nö te mau ‘ohipa tapu, te mau ‘öro’a, te hämanira’a to’omata, ‘oia ho’i e taura fa’atau-papara’a-tupuna ; e fa’a-’ohipa-ato’a-hia te nape nö te tä’ai i te mau ‘apa rä’au ö te va’a täfaifai ; i te tau mätamua, e ravehia te püpä tiare ha’ari ei ö nö te mono i te tutia ta’ata ; i te matahiti 1873 i Tuamotu mä, ua rähuihia te tumu ha’ari nö te ‘aerera’a ö te fa’a’apu ha’ari a morohi atu ai te mäite pa’i taro.

E riro te nï’au pötarohia ei hi’o mä te aho firi rau’ere painapo ei tïtäpu, e riro ato’a te nï’au nö te hämani ato’a i te ‘ahu ‘orira’a, fa’a’una’unara’a, ‘ete, pë’ue, fa’anehenehera’a ; E pätïahia te püpä revareva, nö roto mai te nï’au, i ni’a i te rouru mai te huruhuru manu te huru, ei fa’a’una’unara’a upo’o nö te tahi heiva hïmene, ‘ori ‘aore ra hä’uti ta’ata ora.

E riro te mä’a ö te ‘öpa’a ha’ari ei ha’ari ‘ö të riro ei hinu ia ahuhia, nö te tunu i te mä’a ; e fa’a-no’ano’a-hia i te ahi, tiare Tahiti, miri, möto’i, ‘ötime ei möno’i nö te parai i ni’a i te tino, te rouru, te taurumi … ; e fa’a’ohipahia i roto i te rä’au tahiti te pape ha’ari, te ha’ari, te hinu, te uto.

E ravehia te ‘apu ha’ari ei ‘äu’a, ei ‘ä’ano ; E inu-noa-hia te pape ha’ari i te mau taime ato’a ö tö na pa’arira’a mai (nia e tae atu i te ‘öpa’a pa’ari); e ‘amu-ota-hia te uto ‘aore ra e ravehia nö te hämani i te faraoa uto (na’ina’i) ; e tunuhia te pape ha’ari nö te hämani i te ‘ava ‘ö të pi’i-’ino-hia « komo puaka » (vai pua’a). E ‘amu ota-hia te püo ha’ari ia täpü-ana’e-hia te tahi tumu. I te tau mätamua, nä te ‘ärahu i ha’a-mau-maoro i te ahi i raro a’e i te one, ‘eiaha ia ti’a ia ‘ui’ui fa’ahou i te rä’au no te tahu fa’ahou i te auahi.

I te höpe’a tenetere XIX, e tonohia te pühä e te hinu ha’ari nö te rä’au fa’anehenehe (Barrau, 1959 :153)

Ua rau tö na mau fa’a’ohipara’a. E 50 huru ha’ari. E ravehia te pape ha’ari ei fa’ata’oto i te rä’au.