Rauti tama’i

I ‘apohia mai e M. Chadourne täne i roto i te ve’a Bulletin de la Société d’Etudes Océaniennes, n°248 septembre 1989, ‘api 113-115

E vana’a aitu, e Tumata’aroa,
Te vana’a a te atua uru ma te ahu,
Te vana’a o te Ari’i,
Te vana’a a Teahio,
Te vana’a a te tüturi ma te paepae,
Te vana’a a te fatu moana,
Te vana’a a te ‘upe’a matatini,
I huria i te ‘ähoa huri fenua,
I täfifia i te tü moana,
Te vana’a a Ruaroroira’i
Te vana’a i ni’a i te ra’i tahua.
E pono i te pono
E pono i te fare ‘aitama’i, ia Ihitea’e, ia Ihitetoa.
Te vana’a a Fanaura toa i te Pü Maruia,
Te vana’a i te to’oto’o ia Ruaiaipao.
Fa’arava i te piripiri mai te ‘aere i tai ë,
I te aro o Aua,
I tai i te avaava.
Tüti’a a’e i te pahu e au teina ri’i ë.
Ei fau tei te upo’o, ei ru’uru’u tei te tua,
Ei taumi tei te aro, ei tatua i te manava taiä.
Ua taiä Petea, taiä Huaroro ia Tö Pörahu, ta’u ‘omore ë.
E ‘ofa’i o Tu o te ‘amiomio,
E ‘oti i te fara ‘aoaoao, tapü i te niurohiti.
E va’a rau e ti’a nei.
O Atea o te pö te vahine, o te ao te tane.
Të ti’a nei Honoura i te Pü Maruia.
Të ‘apo’apo nei i te manava o a taure’are’a.
Të ‘ori nei te heiva o te tama’i.
Të piripiri ma te ‘aere i tä ë,
Ma Tainanu tumata’ata maita’i i te aro o Aua,
‘Iritia i te pahu, e a’u teina ri’i ë,
E Ari’i ho’i i te pua ia uta, e a’u teina ri’i ë.’

Ta’o tämau ‘ä’au
tüturi siège d’honneur sur le marae
‘ähoa huri fenua ouragan
tü moana grand océan
pono conduire
Pü Maruia marae ari’i de Papara
fa’arava assembler
tüti’a redresser
fau couvre chef
ru’uru’u corde, attacher