‘ÄRU’I : E AO TE PÖ

Päpa’ihia e Jacky BRYANT

Ia he’e te rä i te ‘iriätai, hïtoretore, ‘ïravarava, ‘ura’ura, ‘una’una te ra’i.
‘Äuë te ‘ï’ï maita’i o to’u mata i te raurau o te reva.
Taime poto tïa’i färi’i i te mänihini.
Era a’e mai nei !
Të fa’anu’unu’u au noa mai ra o Pö.
Pö e töna huru : märehurehu, tüheruheru ë ‘ärehurehu roa a’e nei.
Ua ‘iritihia te ‘öro’a, e ao te pö.
E pö ‘iritihia e Ta’urua horo ahiahi.
Mai te morï teitei te huru nö te fa’aara i te fenua ë, ‘eie o Rua, ‘eie o Ana.
Ahiri e hömä, a neva noa a’e na te upo’o i ni’a… ‘eie tö te ra’i, ua ‘ämui mai :
O Mere i te ‘ao’ao, o Pipiri räua o Rehua i te tahi a’e pae,
O Anarua i piha’a atu, o Matari’i i te hiti, te Matau a Maui terä iho atu.
‘Äru’i hanahana… ‘äru’i nö te fa’ahanahana i te ‘öro’a.
E pö re’are’a nö te fa’a’oa’oa, e pö tüpäpa’u nö te mau varua,
E pö ‘ere i te päoa, e pö ara ia vai ‘ara’ara,
E pö tinitini i tö raura’a, e pö rumaruma i te ata täpo’ipo’i.
‘Äru’i tei ‘ï te mana… ‘äru’i nö te mana varua.
E pö ‘itehia nä roto i töna i’oa !
Tïreo te ‘äva’e ‘äpï, horora’a i’a.
Höata te mata ‘ata’ata.
Ma’iri atu ai nau märama, ‘eie Hu’a i te tutura’a huero.
Nä Hotu e fa’anaho i te tanura’a mä’a.
E ‘öpani mai ai Motu te pö pöiri.
‘Äuë te fäna’o : fäna’o tö te fenua, fäna’o tö te tai, fäna’ö tö te reva…
‘Äruì ‘öpere i te maita’i… ‘äru’i nö te ‘atira’a.
‘Äru’i hanahana, ‘äru’i mana, ‘äru’i maita’i.
E haerepö te ta’ata fa’ati’a, e haerepö te ta’ata tämau,
E ‘ärere nö te pö e nä te pö.
Eiaha e ui ë, e ao te pö ?
Tei tö mata noa ra töna varua.
‘ÄRU’I : E AO TE PÖ
Päpa’ihia e Jacky BRYANT

Ta’o tämau ‘ä’au
hïtorere être marqué par de multiples coups
‘ïravarava des marques longitudinales de coups
‘ärehurehu sombre, incertain, crépuscule, être obscurci
märehurehu crépuscule (l’ombre commence)
türehurehu crépuscule (l’ombre s’installe)
maruao aube (ombre du jour)
mära’ora’o aube (les mouches volent)
tätaiao aube (jour du côté rivage)
päoa malchanceux, infructueux
rumaruma triste, sombre, maussade